Vähän urheilusta ja vähän koronasta, enemmän elämästä

I did it! On tosin vielä 5 kuukautta aikaa SM-kisoihin, mutta olen nyt siinä kunnossa, joka oli vasta melojan märkä uni syyskuussa. Tavoitevauhti oli vähän alle 8 minuuttia kilometri, jolla olisi päässyt voittotaistoon viime kesänä. Märkä uni -vauhti oli kuitenkin 7.45 per kilometri. Ja 7.43/min vauhtia pistelin menemään eilen vitosen verran. Huomioitavaa, että nyt alla on vielä tulevaa kesää leveämpi lauta, melotaan kuivapuvussa ja kelluntaliivit päällä, vesi on huomattavan hidasta lähellä jäätymispistettä. On todennäköisesti odotettavissa siis vielä lisää vauhtia, jee!

Haluan juhlistaa tätä saavutusta kuitenkin jo nyt, sillä korona. Nyt keskitytäänkin siksi pitämään tämä kuntotaso, eikä nostamaan, sillä rasittava, kuluttava treeni laskee immuniteettia. Kohtuullinen aerobinen treeni puolestaan vahvistaa sitä. Kuntosalirutiinikin katkesi kuin seinään. On olemassa myös se riski, että sairastuu, ja esimerkiksi keuhkot eivät toivu nopeasti. Ei ole myöskään varmaa, joudutaanko jotain kisoja perumaan tai siirtämään.

Vastustuskykyyn liittyen vetelen Ambro Greensejä ja Ambronite Supermealia päivittäin, syön valkosipulia ja juon inkivääriteetä. Olen elänyt tätä viimeistä puolivuotista vähän hupaisankin tosissani treenaillen välillä, ja sain kunnian vierailla Cryon huippukylmähoidossa. Se on tieteellisesti todennettu, maailman tehokkain kylmäaltistusmetodi, jossa seisotaan ”ihmispakastimessa” pari minuuttia -110-140 asteessa ja ihoaltistuksen lisäksi hengitetään huippukylmää ilmaa. Kylmäshokki aktivoi näin myös keuhkot ja vaikuttaa immuniteetin lisäksi aivoihin, mm. hormonituotantoon (testosteroni, kortisoni, endorfiini jne.) Kylmähoito nopeuttaa lisäksi palautumista, vammojen paranemista, aktivoi ruskean rasvan muodostumista ja vaikuttaa siten painonhallintaan, laskee stressiä ja parantaa unen laatua.

Näistä viimeksi mainittu on todellista luksusta, sillä haasteena on myös yrittäjän monttu, johon korona tönäisi minut ja monen muun yrittäjäkollegan. Projekteja siirtyi tulevaisuuteen, ja kesä häämöttää edessä. Onneksi olen harjoitellut selviytymistä tietyiltä osin koronaa vaikeammissa olosuhteissa.

Muutama vuosi sitten jouduin ottamaan kymmeniä tuhansia lainaa, jonka kokonaiskorko on yli 20 prosenttia, sillä olin tehnyt hiukan harkitsemattomia liikkeitä. Olin todella, todella yksin. Menetin uskon ja luottamuksen itseni lisäksi koko elämään. Häpesin. Yksinäisyys oli silloin kaikkein vaikeinta. Yksinhuoltaja, yksinyrittäjä. Oma epäonnistuminen sekin. Velkaspitaalinen, ja siitä huolimatta ystävät olivat jäljellä. Mikä siunaus, iso tuki. 💜

Jotenkin sitä kuitenkin tuli raahauduttua eteenpäin. Tunti, päivä ja lopulta vuosi kerrallaan, kuusi työlästä velkavuotta paperilla laskennallisesti.

Nyt tuosta kalliista lainasta on jo maksettu suurin osa, mitä en osannut uskoa tapahtuvaksi. En olisi uskonut, että voin meloa alle 8 minuuttia kilometri – enkä olisi 2015 uskonut, että voin joskus vielä selvitä veloista. Jos tämä korona peruu kisoja tai tuo vaikkapa vuoden pari taloudellista takapakkia, se on elämän mittaisella matkalla vähän. Muutoksia ja luopumisia tulee elämässä aina eteen, valinnanvara kapenee. Ja se puolestaan helpottaa, yksinkertaistaa elämää. Elämä ei suinkaan pääty.

Kuinka mahtavaa on pienen ihmisen hätään ja yksinäisyyteen verrattuna olla kriisissä yhdessä, kansana ja ihmiskuntana! Me selviämme tästä yhdessä, ilman muuta!

Jos voin antaa neuvon Sinulle, joka pelkäät tulevaa tai kärsit nyt taloudellisista huolista, se on seuraava: Mieti, mitä kaikkea sinulla on jäljellä vielä tänään. Kiitä siitä, arvosta ja nauti siitä. Mitä tulevaisuuteen tulee, niin tee parhaasi työsi, terveytesi ja läheistesi eteen tänään.

Toista sama huomenna ja siitä eteenpäin, yksi päivä kerrallaan, tarvittaessa tunti kerrallaan. Ajattele, jos vuoden päästä asiat kääntyvätkin paremmiksi ja olet tuhlannut kokonaisen vuoden huolehtimiseen ja voivotteluun? Tai jos ne kääntyvätkin pahemmiksi, etkä ole osannut nauttia tästä hyvästä. Jos läheisesi kantaa huolta, auta häntä kääntämään huomiota siihen, mikä on hyvin ja jäljellä – kuten siihen, että teillä on toisenne tässä hetkessä.

Älä myöskään anna todennäköisyyksien lannistaa itseäsi. Se, miltä nyt tuntuu ja mitä on joskus tapahtunut, ei ole tae siitä, että tulevaisuudessa kaikki on samoin kuin ennenkin. Kukaan ei ole käynyt huomisessa. ”Tieteellisten faktojen” mukaan minunkaan ei pitäisi pystyä tässä iässä juoksemaan ja melomaan sitä vauhtia kuin pystyn nyt. Mutta minä juoksen, melon ja iloitsen!

Vanha viisaus: Ole realisti – usko ihmeisiin. ❤️

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s