Siitä on osapuilleen ikuisuus, kun törmäsin ensimmäisiä kertoja streittariuteen. Straight edge on alunperin erään musiikkigenren ympärille syntynyt liike, jossa nuoret aikuiset valitsivat elää ilman alkoholia, tupakkaa tai muita päihteitä ja vapaata seksiä. Sosiaaliseksi tunnukseksi heimolle päätyi X tai xXx -merkki, esim. tatuoituna kädessä (se oli ollut yökerhojen pokejen piirtämä merkintä alaikäisyydestä). Liikkeeseen liittyi myöhemmin osalle mukaan myös eläinten oikeuksien puolustaminen ja veganismi.

Kun törmäsin streittariuteen joskus parikymmentä vuotta sitten, se tuntui heti kylmät väreet nostattavalta, ihailtavalta luonteenlujuudelta. Vaikka kuinka olisin halunnut, minusta ei kuitenkaan ollut siihen. ”Rakastin” samppanjaa ja… sentään kasvissyöjä olin.

Elämä möyhentää, hioo, raapii, heittelee, ravistaa – ja onneksi myös jalostaa ihmistä. Tulenkin tällä kertaa kaapista streittarina. Olen nyt viettänyt aikuisikäni pisimmän ajanjakson ilman niitä asioita, joista ennen koin nauttivani paljon.

Armosta.

Onko ankeaa? No ei. Aivan jotain muuta! Elämä on kaunista ja hauskaa, se kantaa! Arjessa jaksaa, stressi ei vaivaa, uni maistuu ja ympärillä on monin verroin enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia! 😊 Streittarius on isosti nousussa jälleen nuorten keskuudessa maailmalla.

Treenipäiväkirjaan sellainen huomio, että suorituskykyni on parantunut noin 7% tänä syksynä (!!!) Kuvittelin, että pystyn nostamaan juoksuvauhtia, soutuergometrivauhtia ja sup-vauhtia hyvällä treenillä 2% vuodessa ja että fysiologinen katto on vastassa (VO2max laskee n. 1% vuodessa kolmekymppisestä eteenpäin). Mutta streittarielämä taitaa antaa extravoimaa?! Cooper-kunto on nyt jälleen kolmekymppisen tasolla, 2800, kun se viimeiset 10 vuotta on ollut n. 2600. Juoksussa ja soudussa on lähtenyt treenien max-vauhdista 15-20 sekuntia ja sup-vauhdista ainakin puolisen minuuttia per kilometri. Onko vielä mahdollista parantaa? Teoriassa ei mitenkään. But let’s see…Nyt on käynnissä vielä mukavan leppoisa off season. SUP Masters 50+ MM-kisat 2020?

Suosittelen siis kokeilemaan ”askeettista” elämää, vaikka hetken. Ehkä se ei olekaan niin harmaata kuin voisi kuvitella. Ja harmaa – siinä on paaaljon sävyjä… 😇