Kukaan ei nykyisin voi välttyä siltä, ettei joku viskaisi ihmisenä kasvamisen haastetta ohi mennessään naamalle. Päivälehti, tv-ohjelma, kahvipöytäkeskustelu töissä, puhumattakaan parisuhteista.
Mitä tuo ihmisenä kasvaminen oikein tarkoittaakaan?
Kun perusmies käy kuntosalilla, hän haluaa kasvaa ihmisenä. Erityisesti hartioista, miksei reisistä ja muualtakin. Leveämmäksi, isommaksi.
Kun perusnainen lähtee ystävättärensä kanssa ”aarrekarttakurssille”, hän haluaa kasvaa ihmisenä avarammaksi. Hän haluaa ylettyä heittämään unelmiaan korkeammalle ja rohkaistua kurkistamaan syvemmälle elämäänsä.
Kun joku toivoo, että hänen läheisensä ”kasvaisi ihmisenä”, toivoja itse haluaa päästä vähemmällä henkisellä kurkottamisella ja emotionaalisella venyttelyllä. Vähemmällä mielipahalla. Siis pienentyä.
Henkisesti kasvaminen on yksinkertaista, mutta vaikeaa. Kun ihminen menee henkisen kasvun kurssille, hän odottaa kasvavansa, kun maksaa maksun ja istuu takalistollaan joitakin tunteja. Ja kas, hän ei kasva. Niinpä hän maksaa taas ja istuu taas. Kuka tekisi samoin kuntosalilla? Maksaisi salin kuukausimaksun ja menisi sinne istuskelemaan?
Aika moni! Ihminen maksaa mielellään toiveista ja haaveista. Lottoaakin.
Tosin kaikki perusmiehet ja naiset ymmärtävät, että kasvua ei tapahdu, ellei niitä painoja nosta. Monta kertaa, monta viikkoa ja kuukautta, jopa vuotta. Se on yksinkertaista, mutta vaikeaa.
Henkisen kasvun ydin on se, että oppii ymmärtämään, huomaamaan ja muistamaan kaiken inhimillisen toiminnan ja etenkin ongelmien punaisen langan: Ensin herää tunne. Sen jälkeen tunne synnyttää ajatuksen. Ajatus huutaa huomiota kuin vastasyntynyt. Se saa huomiota muilta ajatuksilta, omasta päästä ja tuttavilta. Nämä ajatukset vahvistavat tunteita. Ja niin ihminen kuvittelee, että hänen ajatuksensa ovat tilanteen juurisyy, ne ovat totta, kun ne herättävät paljon tunteitakin. Niinpä ihminen tuhlaa valtavasti aikaa ja voimia yrittäen ratkaista ajatustensa ongelmia.
Turhaan. Sillä todellinen ongelmahan on vain tunne, mielipaha, jota ei ole huomattu ajoissa. Tunteet syntyvät salaa, huomaamattamme, lupaa kysymättä, ilman tahtoamme. Yleisesti ottaen. Toki tunteita voi välillisesti ostaa. Kesälomamatka tai elokuvalippu komediaan on ilon ostamista. Lippu kauhuelokuvaan on toisaalta pelon ostamista, mutta toivottua ja hallittua sellaista.
Jeppe ajaa autolla, kun uudehko Audi-maasturi ajaa hänen ohitseen viereistä kaistaa, joka vetää ruuhkassa paremmin. Jeppe tuntee itsensä huomaamattaan epäonnistuneeksi, kun ei ole samalla kaistalla, vaikka liikenteen sujuminen eri kaistoilla on arpapeliä. Jeppe kääntää musiikkia kovemmalle, kun radiosta alkaa seuraavaksi kuulua hevirokkia. Hänen alitajuntansa kaipaa vahvistusta kaivertavalla heikkouden tunteelle, josta hän ei ole lainkaan tietoinen.
Jeppe ehtii hyvin palaveriin, jossa osallistujana on huolellinen ja rauhallinen talouspäällikkö Heikki, jolla on pahaksi onnekseen Audi. Jeppe, jonka alitajunta muistaa Heikin Audin, kaataa kuppiinsa rehvakkaasti kahvia ja nostaa kokouksessa esiin taloushallinnon, jonka kustannukset ovat hänen mielestään aivan ylimitoitetut nykyisin. Tähän ei ole kiinnitetty huomiota aiemmin. Nyt se juolahti Jepen mieleen. Niinpä palaverissa keskustellaan pitkään taloushallinnon kulurakenteesta. Jeppe tuntee itsensä päteväksi, vahvaksi.
Kotiin ajaessaan rauhallinen Heikki on poikkeuksen stressaantunut ja kaasuttaa liikennevalojen jo vaihduttua keltaisiksi. Onneksi suojatie oli tyhjä.
Henkistä kasvua on ymmärtää tunteiden paikka salamannopeina starttaajina ja ylivoimaisina voittajina elämän erilaisten tilanteiden maalisuoralla. Etenkin niiden tunteiden, joita emme ostaisi kauppareissulla, jos ne olisivat myynnissä hyllyssä.
Tunne, jota en halua, on vain tunne. Se ei ole ajatusten ryöppy tai lankakerä, joka tunteesta lähtee, eikä johtopäätös ajatuksista, vaikkapa päätös ryhtyä toimintaan. Ensin on tunne, jolle ei voi mitään. Siitä seuraa ajatuksia, joille voi jotain. Voi ymmärtää, että monimutkainen ajatus on lähtöisin pelkästä yksinkertaisesta ja hyvinkin sattumanvaraisesti heränneestä tunteesta.
Yleensä ihmiset kuvittelevat, että tunne herää ajatuksesta. ”Et usko, kuinka törkeästi kollegani toimi minua kohtaan, kun ei ensin kysynyt minulta, haluanko projektin, vaan otti sen vain itselleen. Ei kovin kypsän ihmisen toimintaa!”
Fakta on, että kollega otti projektin, kun se oli saatavilla. Sen sijaan vihastuminen ja pettymyksen tunne on lähtökohtaisesti aivan erillinen asia. Miten ”petetty” kollega toimii suhteessa pettymykseen, se on ihmisenä kasvamisen ydinkysymys. Ei siis se, miten toisen toimintaa saataisiin muutettua. Siksi henkistä kasvua muilta peräänkuuluttavat ovat laiskoja huutelijoita.
Millaiseen yhteistyöhön kykenen ja haluan kyetä oman mieleni taloyhtiössä asuvien ei-toivottujen tunneasukkaiden kanssa? Haluanko oppia tuntemaan, huomaamaan, huomioimaan heitä?
Arvatkaa, myisikö tällainen vaikeiden tunteiden työstämiskurssi hyvin? Ei edes ilmaiseksi. Eivät ihmiset halua ostaa puuta, sahaa, vasaraa ja nauloja rakentaakseen siltaa mielensä sisään, vaikka tulokset siitä ovat takuulla toimivia. Unelmoi elämäsi ihanaksi tai Valitse seurasi – eroon negatiivisista ihmisistä myisivät kuin häkä. Niin kuin kuntosalikortit, joita ei käytetä.
Mielipahan välttely ei kasvata ihmisenä ketään, vaan kutistaa ja kaventaa – jopa mielipuoleksi asti! Mielipahaan tutustuminen ja sen siedätyshoito taas kasvattavat. Mielipahasta tulee pian mielipala – ihmisenä kasvamisen tärkein eväs.
Mielipahan juoni kiteytettynä:
- Kokemasi tilanne tai näkemäsi ärsyke laukaisee epämiellyttävän tunteen huomaamattasi.
- Tunne herättää nykyhetkeen päätyvän ajatusketjun, kun mieli etsii muistista, millaisiin menneisyyden tilanteisiin tämä sama tunne on liittynyt.
- Tiedostat ajatusketjun johtopäätöksen ja kuvittelet, että se synnytti tunteen. Niinpä ryhdyt ratkaisemaan tätä tunteen reaktiomaista tulkintaasi ajattelemalla ja toimimalla, vaikka ainoa ongelmasi oli tuo tunne.
Kun opit huomaamaan ja ymmärrät vähitellen reaktioitasi erilaisiin tunteisiin paremmin ja aiemmin, ennen kuin ne ovat päätyneet toiminnaksi, elämän reviirisi kasvaa huimasti. Mielipahasta tulee mielipala. Enjoy!